Lunta ja vielä lisää lunta..

Lunta on tullut ihan tarpeeksi, jollei jo liikaakin.
Hevosilla on tarhassa tarkat kapeat polut, muualla 50-80cm lunta. Jäykkiä hevosiahan se tietää kun ei paljoa liikkumistilaa tarhassa. No ratkaisuna tähän olen antanut heiniä pieniin kasoihin ympäri hankea, joutuvat kahlaamaan lumessa ja samalla tekevät lisää tilaa.

Pimu oli ihmeissään ideasta että heinä tarjoillaan pienissä kasoissa joita on ripoteltu ympäri tarhaa. Se vaelsi heti alkuun kasalta kasalle ja loppujen lopuksi pyöri paikallaan ympyrää kun ei osannut päättää miltä kasalta syö. Poni söi sen sijaan tyytyväisenä tallin puolella heinää ja tuli ulos vasta kun sen talutti sieltä ulos. Ponin oli sen verran fiksu, että meni vain isoimman näköisen heinäkasan luokse, jonne yletti kahlaamatta ja jäi siihen seisomaan.

Pimu on taas laihtunut, vaikken ole liikuttanut kuin liinassa käyntiä ja hölkkää tiellä muutaman kerran. Syynä liikutuksen puutteeseen on kerääntyvät tilsat, joiden kerääntyminen kavioihin on jotain aivan uskomatonta. Pimu saa jopa hötylumen kerääntymään kavioihinsa. Seuraavassa kengityksessä se saa etujalkoihin tilsakumit, jotka toivottavasti vähentävät tilsojen muodostumista. Toisaalta pahimmassa tapauksessa ne vain tällä otuksella lisäävät niitä.

Pakkasta, pakkasta...

Pakkanen paukkuu kahen ja kolmenkympin välillä. Pimu pitäisi kengittää, mutta kun meillä on kylmä pihatto/talli ei kengittämään voi tulla pakkaseen. Sormethan siinä kenkääjällä paleltuu tai millaista työnjälki on jos paksut tumput kourassa kengittää.

Heta vanhus sai taas vapaan pääsyn heinille. Pimu raukka "joutuu nälkiintymään" vähäisillä heinillä. Pimuhan saa vain sen verran heinää kun välttämättä tarvii. Laihdutus käynnissä ja tänään kyselin ylläpitäjälle jääneitä varusteita jotta saisi vaihtelua treeniin. Vaikkakin näyttää että treenit mennyt näiden pakkasten takia hukkaan. Tosin loimien mahavöitä on saanuy KIRISTÄÄ mikä on hyvä juttu.

Voi että odotan lämpimämpiä kelejä, jottas tarkenee liikuttamaan ja pystyy parempiin treeneihin. Näillä pakkasilla kun ei ilman maneesia ja lämmintä tallia voi kunnon treeniä tehdä. Tai voi, mutta laiskuus iskee loimituksen suhteen. Toisaalta ruokinta kun on kohdallaan niin sehän on pääasia.

Ratsastusvaatteet

Ajattelin tässä ajankuluksi tehdä pienen postauksen ratsastusvaatteista mitä minulta löytyy.

Saapa nähdä mitkä löydän/muistan tätä postausta varten.

EuroHunterin talvi minichapsit

Näistä olen tykännyt, lämmittävät ja tukevat juuri sopivasti,

Harry's Horsen ratsastussormikkaat

Nämä on jo niin loppuun kuluneet, mutta ei näistä raski luopua.

Sukkavalikoima.

Ensimmäiset ovat erittäin ohuet merkittömät.

Toiset  Polluxista joskus aikoinaan tulleet hieman paksummat sukat.

Oikeassa reunassa Jacsonin ratsastussukat, jotka ovat kohta loppuun käytetyt.

EuroHunterin käytettynä oostetut turvakärjelliset.

Ajaneet asiansa hyvin, joskin aika kulahtaneen näköiset jo.

Harry's Horsen kypärä.

Hyvin asiansa ajanut kypärä, jota olen varjellut kuin kukkaa kämmenellä.

"Timangit" olen liimaillut itse ja niitä onkin ollut välillä erivärisiä ja muotoisia.

Mountain Horse Venice Young High Rider

Uusin ostos joka tuli eilen haettua postista.

Hyvän tuntuiset joskin turhan jämäkät vielä.

Otin Young mallin koska en tiennyt olisiko 38 vai 39 parempi.

38 aika hyvä ja 39 mahtuu vaikka kahdet villasukat.

Näissä siis irroitettava pohjallinen jolla saa muutettua 38-39 kooksi.

Jacsonin kokopaikkaiset ratsastushousut.

Itse tuunatut vanhat pallopäiset kannukset.

Olivat pahoin hapettuneet ja kolhiintuneet joten saivat uuden elämän.

Vaaleanpunaista kynsilakkaa (kahdessa eri sävyssä)

Ruskeaa tekonahkaa.

Punaisesta vanhasta vyöstä tehdyt remmit, joita värjätty tummemmaksi mustalla nahkavärillä.

Mountain Horsen ikivanha vihreä teddyliivi.

On jo pieni, mutta ajaa hartioiden/selän lämmittimenä asiansa.

Ma-Nu:n valkoiset polvipaikkaiset ratsastushousut.

Näitä ihmeettelen että ovat vielä valkoiset nimittäin muutama kesä sitten

poni päätti näyttelyissä kuolata vihreällä nurmisella kuolalla ne vaalean vihreiksi :D

Näiden lisäksi löytyy mm:

- Jacsonin sadeasu (Takki ja housut)

-Jacsonin Käännettävä toppaliivi (Toinen puoli heijastin ja toinen musta)

- Horzen ruskea käännettävä toppaliivi. (Toinen puoli ruskea ja toinen vaaleamman ruskea/ruudullinen)

- Yhden koon sormikkaita miljoona tallilla, samoin kaikkia hanskoja, 

joita en muuten käytä vaan ovat tallilla varahanskoina.

- Heijastinliivejä läjä

- Pari vanhaa kypärää

- Tylppäpäiset kannukset (ja läjä erilaisia kannusremmejä)

Ja jos raipat lasketaan tähän kategoriaan niin:

- Juoksutusraippa

- Ajoraippa

- 2 x kouluraippa

- Globuksen esteraippa

- 4? x erimittaista este ja yleisraippaa

Siinäpäs oli ne mitä löysin ja muistin.

Ei sen paremmin kuin ennenkään

Ei tämä blogin kirjoitus tahti ole sen parempi kuin edeellisissä kokeiluissa. Johtuu varmaankin siitä ettei ole kuvia mitä voisi tekstin sekaan laittaa. No kirjoitetaanpas sitten tallipäiväkirjan mukaan mitä on tehty.

3.12. Tuli uusi heinäpaali. Ja ah sitä ihanuutta, kun sai todeta että paali on parempi kuin moniin vuosiin.

4.12. Kävin ratsastamassa Pimulla pellolla. Tehtiin tuttuja ja turvallisia taivutuksia, voltteja, isoa ympyrää jossa haetiin asetusta sekä ajoittaista peräänantoa. Muutama nopeampi ravipätkä pitkällä suoralla. Pimulle tuli hiki joten sai jäädä muutamaksi tunniksi talliin kuivumaan.

5.12. Samanlainen päivä kuin edellinen. Pellolla ratsastusta kera taivutusten. Pitkällä suoralla ravipätkää ja ympyrällä otettiin muutama laukannosto, Jotka onnistuivat yllättävänkin hyvin.
Ilta myöhällä katselin huononevaa säätä ja päätin käydä laittamassa hevoset talliin yöksi.

7.12. Juoksutin Pimua pellolla jonkun aikaa. Harjoiteltiin myös ohjasajoa liina ohjina. Pimu ei vain ymmärrä oikein ohjasajon ideaa kun eihän sitä ihminen voi tulla perässä jos ei ole kärryjä. Hetakin pääsi käymään liinassa pellolla. On ollut muualla senverran liukasta että poni oli siitä mielissään ettei jalat luistaneetkaan. Piehtaroi ja heitteli ilopukkeja minkä kerkesi. :) Rakastan tuota ponia <3

8.12. Oli jo pimeää kun tallille menin. Kokeilin Pimulle vaihteeksi suoraa kumikuolainta ja ratsastin noin 15min kentällä. Jokapaikka niin jäässä ettei meinaa hokkikengätkään purra jäähän.

24.12. Pakkasta lähemmäs -20'C. Heta parka aivan jäässä pitkän karvansa kanssa. Lämpimät ilmat hikoiluttaneet ja karva ei ole päässyt kunnolla kuivumaan, kaiken lisäksi satanut lumi oli jäänyt karvoihin kiinni ja jäädyttänyt ponia lisää. Päätin jo iltapäivällä jättää hevoset sisälle ja yöksi talliin.

25.12. Pakkasta edelleen -20'C tietämillä mutta tallista löytyi tyytyväisen näköisiä hevosia. Ponin karvakin oli kuivunut hyvin joten hyvillä mielillä pystyi jättämään pihattolaisiksi taas.

26.12. Enää ei ole onneksi kuin reilu -10'C pakkasta. Kävin ratsastamassa Pimulla tiellä. Jututettiin siinä vanhempaa hevosmiestä, joka tuumi että Pimustahan on hyvän näköinen tullut. Naureskeltiin Pimun kylkimakkaroille, jotka ikävä kyllä sulavat hitaasti pois. Nyt on kuitenkin hyvän heinän ansiosta saatu roikku(heinä)maha pois. Keskusteltiin hevosten kavioista ja niistä kuuluisista läskeistä joita molempien, minun sekä hänen hevoset omistavat. Totesi että ennemmin vähän liikaa kuin se että kylkiluut paistaa. Ihmeteltiin siinä myös miten aika voi niin nopeaa kulkea kun hänen nuorin kääntyy 7 vuotiaaksi. Vastahan se syntyi. :D
Hetakin pääsi taas liinaan ja juoksutin sitä hangessa hetken. Voi että miten pienestä ponista voi löytyä liikettä. Vaikka Heta onkin tosi takakorkea lyhyempien etujalkojensa takia, mutta kun poniin tulee ryhtiä ja takapää kantaa painon kunnolla näyttää se normaalilta ponilta. :)

Rimakauhua ja alkukankeutta

Voisin alkuun kertoa blogin päätähdistä Hetasta ja Pimusta.

- Pimu on vuonna 1993 syntynyt suomenhevostamma, joka on ollut 17 vuotta meidän perheessä, eli se on ollut silloin nelivuotias.

- Pimu on luonteeltaan kiltti ns. pomminvarma ratsu, jonka selkään voi laittaa aremmankin ratsastajan.

- Pimu osaa kuitenkin kiltteydestään huolimatta luistaa hommista, jyrätä taluttaessa ja ryöstää ratsastaessa ja melko usein näitä kokemuksia saa silloin kun on kiire tai on väärällä mielialalla selässä.

-Pimu on säkäkorkeudeltaan n.155cm ja omaa todella upean rakenteen (joka ei kuitenkaan näy läskin alta).

- Pimun kanssa maastoillaan ja mennään koulutuuppausta säännöllisen epäsäännöllisesti, joskus myös muistellaan westernin perusteita.

* Heta on vuonna 1988 syntynyt shetlanninponitamma, joka on ollut vuoden kauemmin kuin Pimu eli 18 vuotta meillä.

* Heta on luonteeltaan pippurinen, ponimainen jne. Oikea Tamma isolla T:llä. Tältä saa säännöllisin väliajoin hampaista ja kavioista. 

* On Hetassa herkkä puolikin, joskus änkeää "syliin" ja vaatimalla vaatii rapsutuksia ja saattaapa ruveta nukkumaan kesken hoitohetken.

* Heta on ollut loistava äiti omalle yhdelle varsalleen, Pimun alkuun hylkäämälle varsalle ja kaverin shetlanninponivarsalle vieroitukseen varamamma, jolle Heta opettikin hienosti käytöstapoja.

* Hetan kanssa touhuillaan milloin mitäkin. Käydään kävelemässä, ajolenkeillä, agilityä jne. kaikkea mahdollista. Joskus rouva käykin yksikseen karkuteillä ja palaa takaisin tarhaan niinkuin mitään ei olisi tapahtunut.

30.11.

Pimu sai päällensä läjän heijastimia. Oli suitsissa, ohjissa, jaloissa, hännässä. Rintaremmiä ja ratsastusloimea. Minulla oli myös jaloissa ja kypärässä sekä tietenkin heijastinliivikin.

Alkuun käytiin siis tiellä alkukäynnit. Seilailtiin pohkeenväistöllä tietä puolelta toiselle. Pimu pörisi ja pöhisi kaikelle mahdolliselle. Oli innoissaan pienestä valkeasta lumipeitteestä jota oli yön aikana satanut.

Menimme läheiselle pellolle ravailemaan, koska se on lähistöllä ainoa paikka mikä ei ole liian kova ravaamiseen. Pimu taipui hyvin vasempaan suuntaan, asetukset meni hyvin läpi ja askelista löytyi kauan kadoksissa ollutta lennokkuutta. Oikea suunta oli tosi hankala. Sehän on Pimulle ollutkin aina huonompi suunta ja typerä ratsastaja ei ollut tajunnut venytellä vasenta reittä/lonkkaa. Tuntui kuin kaikki opitut asiat olisi unohtuneet, valuin Pimun selässä koko ajan oikealle kyljelle, vasen pohje liiteli omissa oloissaan. Kyllä harmitti. Tuntui kuin koko kroppa olisi jäykkä kuin rautakanki. Pimu parka yritti parhaansa ja saikin huonosta menestyksestä (sekä ratsastajan että hevosen) huolimatta kunnon taputukset. Otettiin muutamat pidemmät ravipätkät pellon pitkällä suoralla. Sitten lopeteltiin ja käveltiin taas tiellä loppuverryttelyt. 

Pimu sai jäädä talliin kuivumaan fleeceloimen alle, kun otin Hetan mukaani ja käytiin jututtamassa Mummoa, joka pyysi että toisin Hetan käymään ovella. Pimu kun ei ole antanut Mummon silittää Hetaa hetkeen. Olihan se poni mielissään kun huomasi mistä risteyksestä käännyttiin. Sehän tietää automaattisesti herkkuja ja rapsutuksia. Vein Hetan takaisin Pimun seuraksi. Ja lähdin pesemään pitkään likaisina olleita kippoja ja kuppeja. Kun sain pesut pestyä annoin hevosille kivennäiset ja laittelin heinää ulos. Pimu olikin kerennyt kuivua hyvin ja pääsivät molemmat ulos. 

Kokonaisuudessaan hyvä päivä, muistutus taas siitä venyttelystä.

2.12.

Pimu sai eilen pitää vapaapäivän.

Tänään mentiin kotikentällä, koska onneksi oli satanut hieman lunta joten kentälläkin pystyi jo ravaamaan. Tehtiin jälleen kerran paljon taivutuksia, voltteja ynnä muita. Ravissa löytyi jälleen hieman lennokkuutta ja Pimu jopa jaksoi kantaa itseään ajoittain. Olin tyytyväinen.

Kulmissa Pimu yritti luistaa joten molempiin suuntiin saatiin tehdä paljon toistoja että saatiin kulmat onnistumaan oikaisematta.

Onneksi olin eilen venytellyt joten tämän päivän treeni sujui hyvin.

Pimu ei edes hionnut tämän päivän ratsastuksesta ja yllätyksekseni sadeloimea päälle laittaessani huomasin Pimun laihtuneen! JES! Tätähän on jo odotettukkin. Pimun ruokinta on niin minimiä että hirvittää. tekisi mieli vaan antaa sille enemmän ruokaa, mutta kivennäinen, suolakivi, vesi ja rajoitettu heinä saavat riittää.

Heta sai kunnon harjauksen, eihän mummelia parane unohtaa. Heta oli yhtä ärtyneen näköinen kuin aina ennenkin, kuitenkin harjauksen lopuksi ilme muuttui lempeäksi. Tajusi varmaan päässeensä ihmisestä taas hetkeksi eroon. Tarhan heinäpaikan siivottuani päästin hevoset ulos ja siivoilin pihattokarsinat, tarkistin rotanmyrkkypaikat ja totesin että kohta saa ostaa uuden myrkkyrasian. Ihme hiiriongelma ollut tänä syksynä/talvena. Ikinä aikaisemmin ei ole ollut näin paljoa hiiriä. Viime talvi selvittiin pussilla mutta tänätalvena mennyt kohta jo kaksi ja vielä talvea pitkästi jäljellä, tosin enää ei hiiret vilise silmissä... Tämä on näitä vanhojen rakennusten ongelmia.